Yhdistyksen Tasekirja Malli

Malli Yhdistyksen Tasekirja

Tilinpäätöksen valmistelija

Yhdistyksen nimi:

Tilikausi alkaa:

Tilikausi päättyy:

Tilinpäätös valmisteltu päivänä kuukautena vuonna

Sisällys

1. Johdanto

1.1 Tarkoitus

1.2 Raportin rakenne

1.3 Yhdistyksen tiedot

2. Tuloslaskelma

2.1 Tuotot

2.2 Kulut

2.3 Poistot

2.4 Tulos ennen satunnaisia eriä

2.5 Satunnaiset erät

2.6 Tilikauden tulos

3. Tase

3.1 Varat

3.2 Oma pääoma ja velat

4. Liitetiedot

4.1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

4.2 Tuloslaskelman liitetiedot

4.3 Taseen liitetiedot

4.4 Muut liitetiedot

5. Allekirjoitukset

6. Liitteet

1. Johdanto

Tässä tasekirjassa esitetään yhdistyksen tilinpäätös tilikaudelta DD.KK.VVVV – DD.KK.VVVV.

1.1 Tarkoitus

Tämän tasekirjan tarkoituksena on antaa yhdistyksen jäsenille, valvojille, sidosryhmille sekä muille kiinnostuneille kattava kuva yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta ja tuloksesta tilikaudelta.

1.2 Raportin rakenne

Tasekirja koostuu seuraavista osioista:

– Johdanto

– Tuloslaskelma

– Tase

– Liitetiedot

– Allekirjoitukset

– Liitteet

1.3 Yhdistyksen tiedot

Tässä osiossa esitellään yhdistyksen perustiedot, kuten nimi, tilikausi sekä tilinpäätöksen valmistelijan tiedot.

2. Tuloslaskelma

Tuloslaskelma esittää tilikauden tuotot, kulut, poistot, tulos ennen satunnaisia eriä, satunnaiset erät sekä tilikauden tuloksen.

2.1 Tuotot

Tässä osiossa esitetään tilikauden aikana kertyneet tuotot, kuten jäsenmaksut, avustukset, sponsorirahat sekä muut tulot.

2.2 Kulut

Tässä osiossa esitetään tilikauden aikana syntyneet kulut, kuten palkkakulut, vuokrat, toimistokulut sekä muut kulut.

2.3 Poistot

Tässä osiossa esitetään tilikauden aikana tehtävät poistot liittyen esimerkiksi kalustoon tai rakennuksiin.

2.4 Tulos ennen satunnaisia eriä

Tässä osiossa esitetään tulos ennen satunnaisia eriä, joka on tuottojen ja kulujen erotus ennen satunnaisia eriä.

2.5 Satunnaiset erät

Tässä osiossa esitetään tilikaudella syntyneet satunnaiset erät, kuten yllättävät varainsiirrot, purkukulut tai muut vastaavat erät.

2.6 Tilikauden tulos

Tässä osiossa esitetään tilikauden tulos, joka on tulos ennen satunnaisia eriä ja satunnaiset erät yhteensä.

3. Tase

Tase esittää yhdistyksen varat sekä oma pääoma ja velat tilikauden päättyessä.

3.1 Varat

Tässä osiossa esitetään yhdistyksen varat, kuten rahavarat, saamiset, kiinteistöt sekä muut varat.

3.2 Oma pääoma ja velat

Tässä osiossa esitetään yhdistyksen oma pääoma ja velat, kuten yhdistyksen perustamisessa käytetty pääoma, ylijäämätili, lyhytaikaiset velat sekä pitkäaikaiset velat.

4. Liitetiedot

Liitetiedot täydentävät tuloslaskelman ja taseen tietoja tarvittavin lisätiedoin ja selityksin.

4.1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tässä osiossa kuvataan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kuten käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä tilinpäätöksen vertailulukujen periaatteet.

4.2 Tuloslaskelman liitetiedot

Tässä osiossa annetaan lisätietoja tuloslaskelman eristä, kuten jäsenmaksuista, avustuksista sekä kuluista.

4.3 Taseen liitetiedot

Tässä osiossa annetaan lisätietoja taseen eristä, kuten rahavarojen käyttötarkoituksista, saamisten arvostamisesta sekä velkojen maksuajoista.

4.4 Muut liitetiedot

Tässä osiossa annetaan muut tarvittavat liitetiedot, jotka eivät kuulu tuloslaskelman tai taseen liitetietoihin.

5. Allekirjoitukset

Tässä kohdassa ilmoitetaan yhdistyksen tilintarkastajien allekirjoitukset sekä tilinpäätöksen valmistelijan allekirjoitus.

6. Liitteet

Tässä osiossa voidaan esittää mahdolliset liitteet, kuten tositteet, tilinpäätösasiakirjat sekä muut liitteet, joilla on merkitystä tilinpäätöksen ymmärtämisen kannalta.

Vuosikokouspöytäkirjan malli

Kysymys 1: Mikä on vuosikokouspöytäkirja?

Vuosikokouspöytäkirja on virallinen asiakirja, joka dokumentoi yhdistyksen tai järjestön vuosikokouksen kulkua ja päätöksiä. Se sisältää muun muassa kokouksen avaus- ja päättämisajankohdat, läsnäolijat, käsitellyt asiat, tehdyt päätökset sekä äänestykset.

Kysymys 2: Miksi vuosikokouspöytäkirja on tärkeä asiakirja?

Vuosikokouspöytäkirja on tärkeä asiakirja, koska se toimii virallisena todisteena yhdistyksen tai järjestön päätöksistä. Se tarjoaa selkeän ja dokumentoidun kuvan kokouksen tapahtumista ja päätöksistä. Vuosikokouspöytäkirjasta voi myös tarkistaa, mitkä asiat ovat olleet esillä ja mitä päätöksiä on tehty.

Kysymys 3: Mitä tietoja vuosikokouspöytäkirjassa tulee olla?

Vuosikokouspöytäkirjassa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: – Kokouksen päivämäärä ja aika – Kokouksen paikka – Läsnäolijat – Kokouksen avaus ja mahdolliset aloituspuheet – Esityslistan hyväksyminen – Keskustelu ja päätökset käsitellyistä asioista – Mahdolliset äänestykset ja niiden tulokset – Kokouksen päättäminen

Kysymys 4: Miten vuosikokouspöytäkirja laaditaan?

Vuosikokouspöytäkirja laaditaan yleensä kokouksessa nimeämän sihteerin toimesta. Sihteeri tekee muistiinpanoja kokouksen kuluessa ja laatii pöytäkirjan niiden pohjalta. Pöytäkirjassa tulisi olla selkeästi ja kronologisesti esitettyinä kokouksen tapahtumat ja päätökset. Pöytäkirja tulee allekirjoittaa kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin toimesta.

Kysymys 5: Kenellä on oikeus saada kopio vuosikokouspöytäkirjasta?

Yhdistyksen tai järjestön jäsenillä on yleensä oikeus saada kopio vuosikokouspöytäkirjasta. Tämä oikeus voi kuitenkin olla rajoitettu yhdistyksen säännöissä tai järjestönä päättävän elimen päätöksellä. Yleisesti ottaen pöytäkirjan tulisi kuitenkin olla avoin ja saatavilla niille, joita kokouksen päätökset koskevat.

Kysymys 6: Kuinka kauan vuosikokouspöytäkirjaa tulee säilyttää?

Yhdistyslain mukaan vuosikokouspöytäkirjoja tulee säilyttää vähintään 10 vuotta. Tämä takaa, että tärkeät päätökset ja asiakirjat ovat tarvittaessa saatavilla myöhemminkin. On suositeltavaa säilyttää pöytäkirjoja pidempäänkin, jos niiden tiedoilla voi olla merkitystä myöhempää päivämäärää.

Kysymys 7: Voiko vuosikokouspöytäkirjaa muuttaa jälkikäteen?

Vuosikokouspöytäkirjaa ei yleensä tulisi muuttaa jälkikäteen. Se tulisi laatia kokouksen aikana tehdyistä muistiinpanoista ja pitää siten mahdollisimman totuudenmukaisena. Pöytäkirjassa voi kuitenkin olla tyhjiä tai keskeneräisiä kohtia, jotka täydennetään myöhemmin, ja nämä täydennykset tulee merkitä pöytäkirjaan selkeästi.

Kysymys 8: Mistä voi saada valmiin vuosikokouspöytäkirjamallin?

Valmiita vuosikokouspöytäkirjamalleja on saatavilla monista eri lähteistä, kuten yhdistysrekisterin tai järjestöjen verkkosivuilta. Näitä malleja voi käyttää apuna oman pöytäkirjan laatimisessa. On kuitenkin tärkeää muokata malli omaan tarpeeseen sopivaksi ja huomioida yhdistyksen tai järjestön omat käytänteet.

Kysymys 9: Miten vuosikokouspöytäkirja arkistoidaan?

Vuosikokouspöytäkirja tulisi arkistoida niin, että se säilyy turvassa vahingoittumiselta ja on tarvittaessa saatavilla. Tätä varten voidaan käyttää esimerkiksi tietokonetta, pilvipalvelua tai perinteistä paperiarkistointia. On tärkeää säilyttää pöytäkirjat järjestyksessä ja merkitä selkeät tunnistetiedot, kuten kokouksen päivämäärä ja aihe.

Kysymys 10: Mitä tehdä, jos vuosikokouspöytäkirjasta löytyy virheitä tai puutteita?

Mikäli vuosikokouspöytäkirjasta löytyy virheitä tai puutteita, niitä voi korjata tai täydentää myöhemmin. Korjaukset ja täydennykset tulee tehdä selkeästi ja niistä tulee mainita pöytäkirjassa. On myös hyvä pitää huolta siitä, että pöytäkirjan muutoksista tiedotetaan asianosaisille, jotta kaikilla on mahdollisuus perehtyä päivitettyyn versioon.